Ulkona on kalsaa, onneksi olen turvassa sähköpatterin loisteessa

Miten onnistunut lepotauko arjen puserruksesta! Onnittelen itseäni, kun kuuntelin itseäni enkä juhlinut vain siksi, että oli yleinen juhlan aika, kun kerran itsellä oli vain vetäytymistä odottava olo.

Sain yhden joululahjankin yllättäen, kun keskiyön messusta palatessani tarkistin sähköpostit. Kämppikseni oli laittanut ohjeet, kuinka löytää lahjakätkölle! Sain siis tirauttaa liikutuksen kyyneleitäkin vielä keskellä yötä. Paketista paljastui muuten kambodžalainen keittokirja, jolla on lähinnä kuriositeettiarvoa. Käytännössä lienee hankalaa hankkia ohjeisiin kuuluvia tarantula-hämähäkkejä ja fermentoitua kalaa, punaisten muurahaisten munista puhumattakaan.

Nyt tunnen itseni levänneeksi, valmiimmaksi pikkuhiljaa käynnistämään muuttoon liittyvän vaihe B:n. Vaihe A:han kuului etäistä valmentautumista muutokseen, listojen kirjoittelua, työhakemuksia ja sähköposteja ja kirjeitä eri viranomaisille.

Vaihe B pitää sisällään konkreettisia toimenpiteitä. Pyykinpesua, siivoamista, tilan tekemistä alivuokralaiselle sekä mukaan otettavien tavaroiden valitsemista ja kasaamista. Pitää myös käydä pankissa lopettamassa suoraveloitukset ja irtisanoa kännykkäliittymä.

Niin, olen päättänyt puolen vuoden koeajasta. Vuokraan asuntoni kalustettuna suomalaiselle vaihtaritytölle ja mikäli kesällä tuntuu vielä siltä, että viihdyn Helsingissä, palaan tänne hakemaan tavarani ja kissani ja matkustan oikeasti pois rahtilaivalla. Sitten voi laulaa Peppi Pitkätossun jäähyväislaulua. Vai olisikohan se kuitenkin liian sentimentaalista ja lopullista?